Olisikohan sitä reilut 10 vuotta ollut aktiivista pianon soittoa jotain opin mut teoriaa aloin vihaamaan.
Tuossa ajassa kyllä tulee usein jo sen tasoinen soittotaito, että ei kannata hukkaan heittää, eli rohkaisin vielä nyt "vanhallakin" iällä jatkamaan. Teoriahan on vähän sellainen juttu, että kun sovituksia suoraan nuoteista soittaa, niin tarvitaanhan sitä jossain määrin. Tietysti sointuteoria, sävellajit yms. ovat tärkeitä enemmänkin vapaan säestyksen ja sovittamisen puolella. Itse en ole musiikkiopistoa saatikka konservatoriota käynyt, vaan teoriaopinnot ovat tuolta yliopiston puolelta. Taitavat kuitenkin musiikkiopiston 3/3-tasoa vastata. Pitkältihän kyse on myös silkasta matematiikasta. Et ilmeisesti matikasta sitten koulussa tykännyt?
Hakkaraisen Lahden kondervatorio teoria tunnit alko todenteolla vituttamaan kun en niitä oppinut.En vaan millään ni sit alko tuntumaan sekin paskalta.
On varmaan huono kysyä, mitä salatiedettä tuolla luennoitiin, kun et oppinut.
Mutta oikeasti on kyllä huono juttu, että innostus pilataan tuolla liialla teorialla. Kyllähän itsekin oppilaille teoriaa opetan, pakko se tietyssä määrin on, mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä. Tärkeintä on, että osaa niitä nuotteja tulkita.
Soitto olisi tosin kiinnostanut mutta kait se niin meni et en vaan kyennyt niin itsenäiseen opiskeluun kun siinähän olisi pitänyt aktiivisisesti tehdä juuri niitäkin koyiläksyjä jotka oli annettu ja se ei tietenkään minulle käynyt et sitä olisi pitänyt jankata mikä tuli läksyksi vaan yleensä kaikki muu oli kiinnostavampaa.
Joku ammattisoittaja taisi sanoakin, että soitossa vain 20% on lahjakkuutta, loput 80% on ahkeran harjoittelun tulosta. Musiikkiopistosoittajissa olen itse vielä huomannut sellaisen ongelman, että luovuus puuttuu. Voisi kritisoida, onko tuo aina sitä aivan oikeanlaista soitto-opetusta. Hyvin orjallisesti pitää niitä soittoläksyjä harjoitella juuri niin, kuin nuoteissa lukee. Ja sitten soitosta tulee sellaista hyvin mekaanista. Itse näen tärkeämpänä soittaa sellaisia kappaleita, mistä pitää ja joita voi sovittaa ja tulkita itse.
Kiinnosti tietysti soitella yms ihan jotain muuta ku niitä kappaleita mikä tuli läksyksi.
No toki soittelin niitäkin mitä opetettiin mutta en tarpeeksi.
Sitten se touhu jäi.
Kauanko olet nyt ollut soittamatta, jo yli 10 vuotta?
Klassisia kappaleita tuli pimputeltua muutaman kerran soittelin oppilaskonserteissa ja muistan sen et jännitti niin perkeleesti mut se meni phi ihan alkumetreillä ja loppu meni ihan samalla tavalla ku normaalistikkin.
Puhupäällä ja suorat housut ja silleen:)
Semmoistahan se jännityksen kanssa on, ja siihen vähitellen tottuu. Muistatko mitään kappaleita vielä nimeltä?
